Biblioteken i Norrbotten

Mannerheimin apulaisen, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin keskeisiä tehtäviä jatkosodan aikana oli yhteydenpito Saksaan. Kirjassa nostetaan esille heidän läheinen yhteistyönsä, joka on pitkään pysynyt tuntemattomana.

Sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim kohosi talvisodan ylipäällikkönä kuuluisuuteen. Hän nosti tärkeimmäksi apulaisekseen kenraali Erik Heinrichsin, ensin Kannaksen armeijan komentajaksi ja sitten päämajaan yleisesikunnan päälliköksi. Heidän tiivis yhteistyönsä jatkui vuoteen 1945 ja jopa sen jälkeenkin muistelmien kirjoittamisen merkeissä.

Mannerheimin toiminnassa sodanjohtajana 1939-1945 riittää yhä kysymyksiä. Karttuva tutkimustieto antaa niihin entistä parempia vastauksia. Mannerheimin pahimmat kriisivaiheet olivat syksyllä 1939 ja kesällä 1944. Niihin saadaan kirjasta uusia selityksiä. Ne monipuolistavat ja syventävät Mannerheim-kuvaa.

Erik Heinrichs ei pyrkinyt sodan aikana näkyvästi julkisuuteen eikä myöhemminkään ole kovin laajalti tunnettua, mitä hän aikaansai Suomen päämajassa.

Lähes kaikki, mitä hän teki Mannerheimin läheisenä apulaisena, pidettiin silloin salassa, eikä myöskään sodan jälkeen haluttu paljastaa monia strategisia ratkaisuja ja sotilaspoliittisia neuvotteluja, joita yleisesikunnan päällikkö joutui hoitamaan vaikeissa tilanteissa. Näihin kuului ennen kaikkea jatkosodan aikainen yhteydenpito Saksaan.

Professori, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri on julkaissut Docendon kustantamana useita teoksia, joista mainittakoon Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat (2013), Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (2015), Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (2017) ja Waldemar Erfurthin sotapäiväkirja 1942-1943 sekä yhdessä Eino Murtorinteen kanssa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 (2019).